Muhoslainen sarjakuvapiirtäjä Esa ”Holle” Holopainen on tuottelias tekijä, jolla on takanaan yli kaksi sarjakuvan parissa vietettyä vuosikymmentä. Hänen tunnetuin sarjakuvansa, vuonna 1989 ilmestymisensä aloittanut ja edelleen jatkuva Tyrnävän verikoirat on osoittautunut hämmästyttävän pitkäikäiseksi.
Holopainen tunnetaan myös vuonna 2004 päivänvalon nähneestä nettisarjastaan Naapurit, joka löytyy nyt myös Epuukin valikoimista.
Kyselin hiukan miehen mietteitä sarjakuvista ja niiden tekemisestä.
Miten luonnehtisit itseäsi sarjakuvantekijänä? Tuleeko teksti ennen kuvaa vai ajaako taide kerronnan edelle? Mikä sai valitsemaan ilmaisumuodoksi juuri sarjakuvan?
Sarjakuvantekijänä olen sellainen kakkosdivisioonan työmyyrä, teen tarvittaessa sarjakuvaa aiheesta kuin aiheesta aikataulun mukaisesti. Piirtäminen ei kuitenkaan tunnu hirveästi työltä vaan nautin siitä yhä, vaikka sarjakuvaa puoliammattimaisesti teenkin.
En tiedä tuleeko teksti aina ennen kuvaa, mutta olen kyllä tarinapohjainen tekijä. Silloinkin kun yritän tehdä jotain visuaalisesti näyttävämpää, on tarina kuitenkin pääosassa.
Sarjakuva välineenä on tullut aivan automaattisesti. Se vain on minulle itsestään selvä tapa kertoa juttuja.
Kuinka tarkkaan suunnittelet sarjasi? Luonnosteletko lyijykynällä vai piirrätkö suoraan tussilla? Mitä työvälineitä käytät? Piirrätkö käsin vai koneella?
Suunnittelen melko valmiiksi, tekovaiheessa en tee enää isoja muutoksia.
Luonnostelen lyijykynällä, mutta aika väljästi ja kuva muuttuu yleensä aina jonkun verran. Tarvittaessa lisään yksityiskohtia vapaalla kädellä tussaten.
Työvälineitten suhteen olen vaatimaton. Paperina yleensä tavallinen kopiopaperi, piirrän pieneen kokoon, vain hieman originaalia suurempaan. Tavallinen lyijytäytekynä, vahvuus 0,5 ja 2B. Tussauksessa käytin pitkään kuitukärkikyniä ja niiden kalligrafiaversioita. Nyt olen kuitenkin alkanut hienostelemaan ja ottanut käyttöön erilaisia sivellintusseja, Kuretake, Tombow jne.
Vaikka olen innokas kuvankäsittelyohjelmien kokeilija, piirrän sarjakuvat yleensä käsin ja käytän konetta vasta väritykseen ja viimeistelyyn. Varsinkin värityksessä kone on minulle korvaamaton apu.
Ilmaisusi on melko pelkistettyä. Tunnut piirtävän paljon ja nopeasti. Onko tyylisi kehittynyt tähän suuntaan, vai oletko alusta lähtien halunnut tehdä selkeää viivaa?
Yksinkertaisuus on tullut ajan mukana huomaamatta. Jonkin verran saattaa vaikuttaa, että piirrän paljon uniikkitöitä mm. kortteja sekä livenä, jolloin sitä väkisinkin hakee taloudellista viivaa. Mutta piirrän tosiaan paljon ja nopeasti, satoja sarjakuvastrippejä vuodessa.
Sarjakuvissasi tietty maanläheinen tunnelma yhdistyy usein melko absurdiinkin menoon. Onko tämä tietoinen ratkaisu vai ohjaako alitajunta taiteilijaa? Mistä ideat ylipäätään tulevat?
Jos pystyy vähänkään asettumaan ulkopuolisen asemaan, niin maailmanmeno näyttää nykyään tosi absurdilta. Osin tätä ajankin takaa. Yritän huumorin varjolla näyttää ihmisille miten käsittämätöntä käyttäytymisemme on. Ideatkin löytyvät aika paljon uutisotsikoista ja juorulehtien lööpeistä.
Tietyissä piireissä kulttisuosiotakin nauttiva Tyrnävän Verikoirat on ensimmäisiä sarjakuvasi ja ilmeisesti myös se tärkein. Raota vähän ajatusmaailmaa verikoirien takana. Mistä sarjan äkkiväärä huumori kumpuaa? Mikä on verikoirien syvin olemus?
Verikoirat on tosiaan ensimmäinen julkaistu sarjakuvani, yhä ilmestyvä ja itselleni se rakkain.
Verikoirilla on ihan elävät esikuvat, jotka tosin ovat oikeusjutun uhalla kieltäneet nimensä mainitsemisen sarjakuvan yhteydessä. Muuten verikoirien syntyyn, ideoihin ja ulkoasuun ovat vaikuttaneet mm. Pahkasika, Stan Laurel ja Oliver Hardy sekä Robert Crumb.
Verikoirat on tragikoomisten arkipäivän kommelluksien, fantasian ja anarkistisen toilailun sillisalaatti ilman sen kummempaa sanomaa.
Kerro vähän Naapureista sen synnystä. Miten sait aikanaan päähäsi lähteä tekemään päivittäistä strippiä nettiin? Kuinka haastavaa päivittäisen stripin tekeminen on?
Tämä on asia jonka muistan varsin hyvin ja syntysanat Naapureille asetettiin Rovaniemen Pisto-pubissa. Esittelin velipojalle ideaa päivittäisestä sarjakuvasta, jossa ideana olisi ikuinen pessimisti, kyynikko ja juntti, jonka mielestä häntä sorretaan joka asiassa ja jonka ainoa toive on tavata joku, jolla menisi vielä huonommin. Alunperin oli myös selvää, että sarjan ulkoasu olisi mahdollisimman askeettinen. Idea on tästä muuttunut sarjan elinaikana kuitenkin aikalailla.
Joskus tekeminen saattaa tökkiä, mutta olen kehitellyt muutaman kaavan, joita käytän ideoinnissa tiukan paikan tullen. Muuten strippien tekeminen on hauskaa hommaa. Naapurit on sarja, josta saan yllättävän paljon palautetta ja siitä tietää jotenkin onnistuneensa.
Olet järjestänyt vuodesta 2007 Muhoksella omaa 24 tuntia sarjakuvaa-tapahtumaa. Mikä 24 Hour comics day-konseptissa kiehtoo?
Sarjakuvanteko on yleensä yksinäistä puuhaa. Ajatus siitä, että yli tuhat piirtäjää samaan aikaan eri puolilla maapalloa työskentelee kanssasi, tuntuu huikealta. Kun myös itse olin aikoinaan niin yksin tuon sarjakuvahomman kanssa niin haluan tarjota nuorille mahdollisuuden tavata muita samalla tavalla ajattelevia ja toimia harrastuksen parissa. Kun osallistujat kyselevät seuraavasta tapahtumasta jo kuukausia ennen ja odottavat sitä hartaasti, ei ole vaikea jatkaa järjestämistä.
Itse tapahtumassa on varmaan jotain samaa kuin maratonissa juoksijoille. Kokeillaan omia rajoja ääriolosuhteissa?
Mitä tavoitteita Esa Holopaisella on tulevaisuuden varalle sarjakuvan saralla? Uusia strippisarjoja? Suuri suomalainen sarjakuvaromaani?
Joitain strippiaiheita on pöytälaatikossa, mutta lähinnä jatkan entisiä sarjoja ja yritän saada vielä pari uutta julkaisijaa "Kärsämäkisarjalle".
Strippikilpailun kolmas sija sarjis 2009-kisassa tyydytti kunnianhimoani. Mitään pakonomaista tarvetta mihinkään eepokseen ei vielä ole, mutta saa nähdä. Sarjakuvaromaani saattaa olla meikäläiselle liian pitkäjänteinen työ toteutettavaksi, jonkinlainen pidempi tarina on kyllä työn alla.
Naapurit on ilmestynyt jo vuodesta 2004 ja on siten eräs vanhimpia yhtäjaksoisesti ilmestyviä suomalaisia verkkosarjakuvia. Sarjaa voi lukea myös paikallislehti Tervareitin paperiversiossa ja sanomalehti Kalevan verkkolehdessä.
Naapurit: Esittely
0€
Suomi
Taatusti poliittisesti epäkorrektia! Vinksahtaneen rupisissa, esikuvia kumartelemattomissa potreteissa kukaan ei säästy pilkkanaurulta. Nelivärikuvitus.
Ville Tiihosen vinksahtaneen rupisissa, esikuvia kumartelemattomissa potreteissa kukaan ei säästy pilkkanaurulta. Tasa-arvoa siis tämäkin.
Sieltä jostakin
12,40€
Suomi
Suomen ensimmäinen sarjakuva ja huikea seikkailu
Herra Koipeliini astui aikanaan päivänvaloon Pariisissa vuonna 1845 laajalevikkisessä L’illustration-sanomalehdessä. Tekijä oli sveitsiläinen opettaja Rodolphe Töpffer (1799–1846), joka piirsi tämän sarjakuvan jo vuonna 1830. Töpffer on maailman ensimmäisten sarjakuva-albumien tekijä ja sarjakuvan isä. Herra Koipeliini on Töpfferin laajimmalle levinnyt sarjakuvateos, joka jo 1800-luvun puolivälin tienoilla oli ilmestynyt Ranskan lisäksi mm. Englannissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa pieni osa tarinasta julkaistiin 14-osaisena jatkosarjana Sanomia Turusta -lehdessä vuonna 1857. Tuosta merkkitapauksesta – Suomen ensimmäisestä julkaistusta sarjakuvasta – tulee huhtikuun 7. päivänä 2007 kuluneeksi tasan 150 vuotta. 150 vuotta kestäneen Ruususen unen jälkeen teos herää nyt henkiin täysiverisenä sarjakuvana, täydellisessä, alkuperäisessä asussaan. Teos ottaa viimein ansaitsemansa paikan Suomen sarjakuvahistoriassa. <<
Suomen ensimmäinen sarjakuva ja huikea seikkailu
Herra Koipeliini astui aikanaan päivänvaloon Pariisissa vuonna 1845 laajalevikkisessä L’illustration-sanomalehdessä. Tekijä oli sveitsiläinen opettaja Rodolphe Töpffer (1799–1846), joka piirsi tämän sarjakuvan jo vuonna 1830
Herra Koipeliini
19,50€
Suomi
"Sarjakuvapiirtäjä Tony Lopes työskentelee yksi ainoa motto mielessään:”Ennen kaikkea, pistä lukija nauramaan” Ja tämä on tosiaankin kyseessä tässä valtavan suositussa sarjiksessa, Insanity Streak, jonka hän loi vuonna 1995.
Lopesin pyrkimys on löytää huumoria arkipäivän pienistä asioista ja ihmisluonteesta. Tällä yleismaailmallisella sarjakuvalla ei ole varsinaisia päähenkilöitä eikä standardia ulkoasua. “Nautin vapaudesta viedä lukija minne tahansa”, sanoo Lopes.
Hän on kahdesti voittanut Australian sarjakuvayhdistyksen “Paras sarjakuva”-palkinnon ja kerran “Paras yksittäisvitsi”-palkinnon." www.bullspress.fi 2010. <<
"Sarjakuvapiirtäjä Tony Lopes työskentelee yksi ainoa motto mielessään:”Ennen kaikkea, pistä lukija nauramaan” Ja tämä on tosiaankin kyseessä tässä valtavan suositussa sarjiksessa, Insanity Streak, jonka hän loi vuonna 1995.
Lopesin pyrkimys on löytää huumoria arkipäivän pienistä asioist
Insanity Streak: 1
3,45€
Suomi
"Elvis on kilpikonna, joka elelee tyttöystävänsä Hetan kanssa. Heidän suhteensa muodostaa perustan lukemattomille episodeille, joista osa on arkielämästä, ystävyydestä ja kaikistä päivittäisistä tapahtumista, joista emme välttämättä puhu.
Tony ja Maria Cronstam tekevät Elvistä, erästä Ruotsin suosituinta sarjakuvaa, joka perustuu heidän omille kokemuksilleen. Elvis on sekä hauska että hävytön. Sarjan avainalueet kuten rehellisyys, lämpimät ihmissuhteet, intohimo elämään yleensäkin tekevät tästä sarjakuvasta suositun kaikissa ikäryhmissä.", www.bullspress.fi 2010. <<
"Elvis on kilpikonna, joka elelee tyttöystävänsä Hetan kanssa. Heidän suhteensa muodostaa perustan lukemattomille episodeille, joista osa on arkielämästä, ystävyydestä ja kaikistä päivittäisistä tapahtumista, joista emme välttämättä puhu.