Pari kuukautta sitten kirjoitin Dan Walshin suuren suosion saaneesta Karvinen miinus Karvinen-stripistä, jonka nerokas kuningasidea – poistaa päähenkilö sarjakuvasta kokonaan – oli alkanut elää netissä omaa elämäänsä. Vähän samaa yritystä on Jeff´s Ocean-sivustolla päivänvalon nähneissä Calvin minus Hobbes-stripeissä, joissa on mainiolla tavalla kajottu Bill Wattersonin legendaariseen sarjakuvaan. Walshin viritelmästä Lassi miinus Leevi eroaa olennaisesti jo alkuasetelmansa osalta. Siinä missä Karvinen on läpeensä huono ja väsähtänyt strippisarjan irvikuva, pidetään Lassia ja Leeviä yleisesti genren huippusaavutuksena ja Wattersonia miehenä, joka osasi lopettaa sarjansa ajoissa, sen sijaan että olisi jatkanut sitä hamaan tulevaisuuteen.
Lassi miinus Leevi ei varsinaisesti poista sarjakuvasta ketään, se vain näyttää todellisuuden eri valossa. Leevi ei ole enää eläväksi kuviteltu mielikuvitusystävä vaan pelkkä paikallaan istuva staattinen lelutiikeri, jolta ei heru vastakaikua Lassin tempauksille. Muutos saa aikaan melankolisen, lähes surullisen pohjavireen, jossa Lassin yksinäisyys on käsinkosketeltavaa. Ei ole leikkitovereita tai ystäviä, vain nuhjuinen pehmolelu, josta ei oikein ole kaveriksi. Näinkö se nyt sitten oikeasti meni?
Koska alkuperäinen sarjakuva on sen verran hyvä, ei lukijalle nyt synny aivan samanlaista yksiselitteistä oivaltamisen tunnetta kuin Karvisen poistamisessa, jossa huono muuttui selkeästi paremmaksi. Nyt ihan niin ei käy. Tämä voisi olla kuin aikuisen näkökulmasta kerrottu versio Lassista – nähdään vain se miltä asiat ulkoisesti näyttävät, ei sisälle lapsen mielikuvitukseen, jossa kaikki on mahdollista ja mielikuvitusystävät voivat olla aivan yhtä todellisia kuin ympäröivä maailmakin.
En tiedä mikä on ollut tekijän perimmäinen tarkoitus. Onko hän vain saanut mielestään hauskan idean Karvinen miinus Karvisen siivittämänä vai ajatellut asiaa syvemmin. Lopulta sillä ei ole niin väliä sillä lukija luo itse oman tulkintansa ja se hyvä puoli näissä väännelmissä on, että ne saavat ajattelemaan niin sanotusti outside the box.
Naapurit on ilmestynyt jo vuodesta 2004 ja on siten eräs vanhimpia yhtäjaksoisesti ilmestyviä suomalaisia verkkosarjakuvia. Sarjaa voi lukea myös paikallislehti Tervareitin paperiversiossa ja sanomalehti Kalevan verkkolehdessä.
Naapurit: Esittely
0€
Suomi
Taatusti poliittisesti epäkorrektia! Vinksahtaneen rupisissa, esikuvia kumartelemattomissa potreteissa kukaan ei säästy pilkkanaurulta. Nelivärikuvitus.
Ville Tiihosen vinksahtaneen rupisissa, esikuvia kumartelemattomissa potreteissa kukaan ei säästy pilkkanaurulta. Tasa-arvoa siis tämäkin.
Sieltä jostakin
12,40€
Suomi
Suomen ensimmäinen sarjakuva ja huikea seikkailu
Herra Koipeliini astui aikanaan päivänvaloon Pariisissa vuonna 1845 laajalevikkisessä L’illustration-sanomalehdessä. Tekijä oli sveitsiläinen opettaja Rodolphe Töpffer (1799–1846), joka piirsi tämän sarjakuvan jo vuonna 1830. Töpffer on maailman ensimmäisten sarjakuva-albumien tekijä ja sarjakuvan isä. Herra Koipeliini on Töpfferin laajimmalle levinnyt sarjakuvateos, joka jo 1800-luvun puolivälin tienoilla oli ilmestynyt Ranskan lisäksi mm. Englannissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa pieni osa tarinasta julkaistiin 14-osaisena jatkosarjana Sanomia Turusta -lehdessä vuonna 1857. Tuosta merkkitapauksesta – Suomen ensimmäisestä julkaistusta sarjakuvasta – tulee huhtikuun 7. päivänä 2007 kuluneeksi tasan 150 vuotta. 150 vuotta kestäneen Ruususen unen jälkeen teos herää nyt henkiin täysiverisenä sarjakuvana, täydellisessä, alkuperäisessä asussaan. Teos ottaa viimein ansaitsemansa paikan Suomen sarjakuvahistoriassa. <<
Suomen ensimmäinen sarjakuva ja huikea seikkailu
Herra Koipeliini astui aikanaan päivänvaloon Pariisissa vuonna 1845 laajalevikkisessä L’illustration-sanomalehdessä. Tekijä oli sveitsiläinen opettaja Rodolphe Töpffer (1799–1846), joka piirsi tämän sarjakuvan jo vuonna 1830
Herra Koipeliini
19,50€
Suomi
"Sarjakuvapiirtäjä Tony Lopes työskentelee yksi ainoa motto mielessään:”Ennen kaikkea, pistä lukija nauramaan” Ja tämä on tosiaankin kyseessä tässä valtavan suositussa sarjiksessa, Insanity Streak, jonka hän loi vuonna 1995.
Lopesin pyrkimys on löytää huumoria arkipäivän pienistä asioista ja ihmisluonteesta. Tällä yleismaailmallisella sarjakuvalla ei ole varsinaisia päähenkilöitä eikä standardia ulkoasua. “Nautin vapaudesta viedä lukija minne tahansa”, sanoo Lopes.
Hän on kahdesti voittanut Australian sarjakuvayhdistyksen “Paras sarjakuva”-palkinnon ja kerran “Paras yksittäisvitsi”-palkinnon." www.bullspress.fi 2010. <<
"Sarjakuvapiirtäjä Tony Lopes työskentelee yksi ainoa motto mielessään:”Ennen kaikkea, pistä lukija nauramaan” Ja tämä on tosiaankin kyseessä tässä valtavan suositussa sarjiksessa, Insanity Streak, jonka hän loi vuonna 1995.
Lopesin pyrkimys on löytää huumoria arkipäivän pienistä asioist
Insanity Streak: 1
3,45€
Suomi
"Elvis on kilpikonna, joka elelee tyttöystävänsä Hetan kanssa. Heidän suhteensa muodostaa perustan lukemattomille episodeille, joista osa on arkielämästä, ystävyydestä ja kaikistä päivittäisistä tapahtumista, joista emme välttämättä puhu.
Tony ja Maria Cronstam tekevät Elvistä, erästä Ruotsin suosituinta sarjakuvaa, joka perustuu heidän omille kokemuksilleen. Elvis on sekä hauska että hävytön. Sarjan avainalueet kuten rehellisyys, lämpimät ihmissuhteet, intohimo elämään yleensäkin tekevät tästä sarjakuvasta suositun kaikissa ikäryhmissä.", www.bullspress.fi 2010. <<
"Elvis on kilpikonna, joka elelee tyttöystävänsä Hetan kanssa. Heidän suhteensa muodostaa perustan lukemattomille episodeille, joista osa on arkielämästä, ystävyydestä ja kaikistä päivittäisistä tapahtumista, joista emme välttämättä puhu.