Idea on se mystinen liikkeellepaneva voima kaiken luovan työn taustalla, niin myös sarjakuvan. Mistä ideat oikein saavat alkunsa? Mistä se johtuu, että oikeat hermoimpulssit silloin tällöin törmäävät jossakin aivokuoren alla ja muodostavat tavanomaisten ajatusten virtaan yllättäviä oivalluksia. Turhaan ei tätä hetkeä ole sarjakuvissa perinteisesti kuvattu kirkkaalla hehkulampulla. Idean saaminen tyhjästä on kuin sytyttäisi äkkiä valot täysin pimeään huoneeseen.
Useinhan ideat eivät katso aikaa eikä paikkaa. Joskus välähtää paskalla käydessä. Joskus kaupan kassalla. Jos juuri ennen nukahtamista saa neronleimauksen, se on syytä kirjoittaa ylös, muuten saattaa aamulla kaduttaa.
Joskus pää on täysin tyhjä. Yleensä blackout tai ammattikielellä valkoisen paperin kammo vielä Murphyn lakia soveltaen sattuu kohdalle silloin, kun deadline painaa päälle ja materiaalia pitäisi kipeästi saada aikaan. Tietysti aina voi väkisin yrittää pusertaa jotakin kasaan, mutta yleensä ideattomuus on suoraan verrannollinen lopputuloksen kehnouteen.
Jokaisella näiden asioiden kanssa kamppailevalla lienee omat keinonsa yrittää stimuloida aivojaan synnyttämään kaivattuja neronleimauksia. Joku etsii inspiraatiota internetistä. Toinen aloittaa suursiivouksen ja kolmas lähtee kaljalle. Itse tukeudun pattitilanteissa mahdollisuuksien mukaan muutamiin hyviksi havaittuihin sijaistoimintoihin kuten kävelylenkkiin, autolla ajamiseen tai puolen tunnin torkkuihin. Myös pitkillä junamatkoilla keksii kaikenlaista, mutta ne eivät valitettavasti ole ihan jokapäiväistä huvia.
Avainsana lienee ”huijata” aivonsa keskittymään johonkin muuhun kuin käsillä olevaan ongelmaan. Päiväunilla saattaa alitajunta pyöritellä tilannetta uudella tavalla ja herätessä kaikki on selvää. Niin hassulta kuin se saattaa kuulostaakin, kuuluvat laiskottelu ja työnteon ajoittainen vältteleminen olennaisena osana sarjakuvantekijänkin ammattiin.
Niin ja pelkkä ideahan ei tietenkään vielä riitä. Se täytyy jalostaa toimivaksi sarjakuvaksi riippuen siitä millaista juttua on tekemässä. Tämä vaihe kysyy istumalihaksia. Joskus ideasta voi olla hyvinkin pitkä ja kivinen matka valmiiksi sarjakuvaksi – mutta se on sitten jo kokonaan toinen tarina se.
Naapurit on ilmestynyt jo vuodesta 2004 ja on siten eräs vanhimpia yhtäjaksoisesti ilmestyviä suomalaisia verkkosarjakuvia. Sarjaa voi lukea myös paikallislehti Tervareitin paperiversiossa ja sanomalehti Kalevan verkkolehdessä.
Naapurit: Esittely
0€
Suomi
Taatusti poliittisesti epäkorrektia! Vinksahtaneen rupisissa, esikuvia kumartelemattomissa potreteissa kukaan ei säästy pilkkanaurulta. Nelivärikuvitus.
Ville Tiihosen vinksahtaneen rupisissa, esikuvia kumartelemattomissa potreteissa kukaan ei säästy pilkkanaurulta. Tasa-arvoa siis tämäkin.
Sieltä jostakin
12,40€
Suomi
Suomen ensimmäinen sarjakuva ja huikea seikkailu
Herra Koipeliini astui aikanaan päivänvaloon Pariisissa vuonna 1845 laajalevikkisessä L’illustration-sanomalehdessä. Tekijä oli sveitsiläinen opettaja Rodolphe Töpffer (1799–1846), joka piirsi tämän sarjakuvan jo vuonna 1830. Töpffer on maailman ensimmäisten sarjakuva-albumien tekijä ja sarjakuvan isä. Herra Koipeliini on Töpfferin laajimmalle levinnyt sarjakuvateos, joka jo 1800-luvun puolivälin tienoilla oli ilmestynyt Ranskan lisäksi mm. Englannissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa pieni osa tarinasta julkaistiin 14-osaisena jatkosarjana Sanomia Turusta -lehdessä vuonna 1857. Tuosta merkkitapauksesta – Suomen ensimmäisestä julkaistusta sarjakuvasta – tulee huhtikuun 7. päivänä 2007 kuluneeksi tasan 150 vuotta. 150 vuotta kestäneen Ruususen unen jälkeen teos herää nyt henkiin täysiverisenä sarjakuvana, täydellisessä, alkuperäisessä asussaan. Teos ottaa viimein ansaitsemansa paikan Suomen sarjakuvahistoriassa. <<
Suomen ensimmäinen sarjakuva ja huikea seikkailu
Herra Koipeliini astui aikanaan päivänvaloon Pariisissa vuonna 1845 laajalevikkisessä L’illustration-sanomalehdessä. Tekijä oli sveitsiläinen opettaja Rodolphe Töpffer (1799–1846), joka piirsi tämän sarjakuvan jo vuonna 1830
Herra Koipeliini
19,50€
Suomi
"Sarjakuvapiirtäjä Tony Lopes työskentelee yksi ainoa motto mielessään:”Ennen kaikkea, pistä lukija nauramaan” Ja tämä on tosiaankin kyseessä tässä valtavan suositussa sarjiksessa, Insanity Streak, jonka hän loi vuonna 1995.
Lopesin pyrkimys on löytää huumoria arkipäivän pienistä asioista ja ihmisluonteesta. Tällä yleismaailmallisella sarjakuvalla ei ole varsinaisia päähenkilöitä eikä standardia ulkoasua. “Nautin vapaudesta viedä lukija minne tahansa”, sanoo Lopes.
Hän on kahdesti voittanut Australian sarjakuvayhdistyksen “Paras sarjakuva”-palkinnon ja kerran “Paras yksittäisvitsi”-palkinnon." www.bullspress.fi 2010. <<
"Sarjakuvapiirtäjä Tony Lopes työskentelee yksi ainoa motto mielessään:”Ennen kaikkea, pistä lukija nauramaan” Ja tämä on tosiaankin kyseessä tässä valtavan suositussa sarjiksessa, Insanity Streak, jonka hän loi vuonna 1995.
Lopesin pyrkimys on löytää huumoria arkipäivän pienistä asioist
Insanity Streak: 1
3,45€
Suomi
"Elvis on kilpikonna, joka elelee tyttöystävänsä Hetan kanssa. Heidän suhteensa muodostaa perustan lukemattomille episodeille, joista osa on arkielämästä, ystävyydestä ja kaikistä päivittäisistä tapahtumista, joista emme välttämättä puhu.
Tony ja Maria Cronstam tekevät Elvistä, erästä Ruotsin suosituinta sarjakuvaa, joka perustuu heidän omille kokemuksilleen. Elvis on sekä hauska että hävytön. Sarjan avainalueet kuten rehellisyys, lämpimät ihmissuhteet, intohimo elämään yleensäkin tekevät tästä sarjakuvasta suositun kaikissa ikäryhmissä.", www.bullspress.fi 2010. <<
"Elvis on kilpikonna, joka elelee tyttöystävänsä Hetan kanssa. Heidän suhteensa muodostaa perustan lukemattomille episodeille, joista osa on arkielämästä, ystävyydestä ja kaikistä päivittäisistä tapahtumista, joista emme välttämättä puhu.